tiistai 31. joulukuuta 2019

Remppa ja muutto

Kesällä tuli ajatus vuokra-asunnostamme että keittiö olisi päivittämisen tarpeessa. Oliha se jo 30v vanha. olimme vuokraisäntään yhteydessä ja hän antoikin meidän ymmärtää että keittiöremontti olisi mahdollinen. Hän pyysi että ottaisimme tarjouksia eri paikoista ja me teimme työtä käskettyä. Esittelimme tarjoukset vuokraisännälle, mutta hänpä laittoikin rahahanat kiinni, tuli oikein itse toteamaan että keittiö on vielä oikein hyvä. Antoi hiomapaperia ja öljyä sekä ohjeen hioa kaappien vetimet ja öljytä työtasojen reunat. Tällä tavoin keittiöstä tulisi parempi.

Ajatus omasta kodista, jossa saamme itse päättää remontoitavat asiat virisi mieleen. No, meistä kun on kyse niin ei kauan mennyt kun olimme jo ensimmäisillä näytöillä ja yhteys pankkiin avattu.

Erinäisten kiemuroiden ja tarjousten hyväksymisten sekä hylkäysten jälkeen löysimme asunnon josta teimme tarjouksen ja jonka myyjätkin hyväksyivät. Tarjouksen sanamuotoa ja kauppakirjassa mainittavia asioita hiottiin useaan otteeseen ennekuin hyväksyimme sen. Varmaan välittäjä mietti että kauhean nipoa porukkaa.

Joulukuun puolenvälin jälkeen saimme vihdoin uuden kodin avaimet ja pääsimme suunnittelemaan millainen siitä tulisi, jotta se tuntuisi omalta kodilta. Lähtötilanne oli se että seinillä oli keltaiset kukkatapetit ja tiiliseinätapetti. Pääasia kuitenkin oli että lattia ja keittiö olivat kunnossa, joten sellaista isoa remppaa ei tarvinnut tehdä.

Kuva otettu netistä asunnon esittelykuvista.
Pienen tarkastelun jälkeen kävi ilmi että yksi seinä pitää purkaa ja rakentaa uudelleen. Joku oman elämänsä remonttireiska oli sen rakentanut ja laittanut kiinni vain reunoista ja yläreunasta sillä tuloksella että seinä heilui irtonaisena keskeltä. Lastulevyseinän alta paljastui ihana sininen seinä, jonka alta tuli esiin viereisen huoneen kaapin takaseinä.


Ennen tämän seinän purkua ja uudelleen rakentamista oli ihanat keltaiset kukkatapetit poistettu. Maalausurakka sisälsi olohuoneen seinät ja yhden makkarin kaksi seinää.


Tässä itseasiassa menossa tapetinpoisto.


Maalauksen jälkeen pääsimme tapetoimaan. Siskoni Merja tuli Kotkasta avuksi ja näin saimme tapetoinnin suoritettua hyvällä aikataululla. Iso kiitos Merjalle avusta.



Siskokset remonttihommissa.

Maalattavaa ja tapetoitavaa jäi vielä tuleville kuukausille tai vuosille, mutta nyt asunto oli jo siinä kunnossa että muutto voitiin aloittaa.


Tavaraa vietiin omalla autolla...

Jestas mikä kaaos.

...ja pakettiautolla

Nuorisokin auttamassa ja siitä iso kiitos.



Siru tyttö kulki kahden asunnon väliä ja oppi uuden paikan autossa, vaikka olen aina vannonut sen nimeen että jokainen kulkee turvallisesti ja Sirun paikka on AINA omassa boxissa. Nyt vaan ei boxi mahtunut kyytiin ja Sirunkin piti päästä mukaan.


Välillä siivousta ja ikkunan pesua. Kylläpä olikin likaiset ikkunat. Nyt ne kiiltää, tai ainakin luulisin niin, katsotaan mitä tapahtuu kun kevätaurinko tulee esiin.


Rempan ja muuton keskellä vietettiin joulua ja muistettiin jopa ostaa, sulattaa ja paistaa kinkkukin. Ikea paniikki meinasi iskeä, kun ei meinannut riittää aika sinne lähtöön. Ehdin kuitenkin ja ainahan sieltä jotain tarttuu mukaan. Niin nytkin.



Facebook kirppistä pengoin myös ja sieltä tarttui mukaan vitriini, jota olin jo Ikeassa käynyt etsiskelemässä, mutta mielesitä ei löytynyt. Näin säästyi sievoinen summa rahaa ja voin taas todeta että toisen roska on toisen aarre.


Pikkuhiljaa asunto alkaa tuntua kodilta, kun remppa valmistuu ja muutto etenee. Tavarat löytävät paikkansa, ainakin ensimmäisen sijoituspaikan. Monesti varmaan vielä tulee siirreltyä tavaroita sinne tänne. Nyt kun vanha koti on tyhjä ja avaimet luovutettu ja me aletaan asettua tänne uuteen, niin voimme vain olla tyytyväisiä. Hyvä valinta tehtiin, vaikka aluksi asunto näytti aika luotaantyöntävältä.
Nyt meillä on isot huoneet ja tilaa ja ilmaa ympärillä. Me tykätään tosi paljon. Harjoitellaan uusia lenkkimaastoja Sirun kanssa ja uutta työmatkaa, kun työt taas tammikuun 2. päivä alkavat. Me ollaan nyt vantaalaisia 😀

Tällainen tästä nyt tuli, ihan ikioma koti. 💓








Kun kaikki oli valmista ehdimme tänään lenkillekin pitkästä aikaa. Nyt alkaa taas treenaaminen, tavoitteet keväälle on jo asetettu. Joululahjaksi saimme valmentaja Venlalta kirjan, joka sopii meille kuin nenä päähän.



       HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!!

perjantai 20. joulukuuta 2019

Olenko Jouluihminen?

Mun sisko kirjoitti ajatuksiaan joulusta, jouluihmisistä ja jouluun valmistautumisesta facebook sivullaan. Se sai minutkin miettimään omaa joulun viettoa ja valmistautumista. Olenko jouluihminen?

Mitä se on se jouluihmisenä olo? Sitäkö että koti on siivottu katosta lattiaan kaappeja myöten? Vai sitä että koti on pullollaan toinen toistaa hienompia joulukoristeita ja asetelmia? Vai kenties sitä että ruokaa pitää valmistaa pataljoonalle? Vai näitä kaikkia. Toiset katoavat ulkomaille ja toiset antautuvat joulutunnelman vietäväksi.
Kai se voi olla näitä kaikkia tai ei mitään näistä. Jokainen tapa juhlia joulua on ihan yhtä oikein.

Itselle joulun vietossa on tärkeintä muistaa omia rakkaita perheenjäseniä. Kun olin lapsi meillä juhlittiin usein joulua yhdessä isovanhempien kanssa. Kävi joulupukki ja oli rentoa ja kivaa. Sieltä on jäänyt tapa juhlia joulua jossa ei hössötetä. Siskoni omassa kirjoituksessaan totesi samaa.

Kun omat lapset olivat pieniä juhlittiin joulua aika samalla kaavalla kuin silloin kun itse olin pieni. Nyt lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja joulu on muuttunut aikuisten jouluksi. Syödään hyvää ruokaa, jota on  kohtuudella. Annetaan toisillemme pienet lahjat ja nautitaan yhdessä olosta. Meillä ei hössötetä, ei siivota kaappeja eikä oikein muutakaan. Isoimmat kivet  ja koirankarvat imuroin lattialta pois. Ruokaa on ne perinteiset, kinkku ja laatikoita. Saarioisten äidit tekee meillä muut laatikot, mutta tuuvingin teen itse. Poikani ja minä tykätään mädistä ja smetanasta ja tyttärelleni ei joulu ole joulu jos ei ole sekametelisoppaa (sekahedelmäsoppaa). Nämä siis pakollliset. Jussi tykkää perusjutuista ja niitä on tarjolla kaikille tarpeeksi. Yöpalaksi lihapiirakkaa, sitä teki ja tekee aina äitikin joten minäkin teen.

Kyllä mä omasta mielestäni täytän jouluihmisen kriteerit, vaikka en koristele kotia täyteen ja kaksi viikkoa ennen joulua alan toivomaan että se olisi jo ohi ja tulisi kevät. Joulu on kuitenkin tuolla jossain sydämessä ja sieltä se joulumieli putkahtaa esiin, kun rakkaat on ympärillä.

Tänä vuonna on erilainen joulu. Uuden asunnon remontti on kesken ja vanha alkaa olla kohta pakattu laatikoihin. Tänä jouluna voi olla haastavaa löytää itsestä se jouluihminen. Sitä odottaa että  joulu olisi ohi ja pääsisi muuttamaan ja joulu vietetään laatikoiden ja pussukoiden keskellä. Ajatukset pyörii maaleissa, tapeteissa, verhoissa ja matoissa. Mistä uusia huonekaluja edulliseen hintaan, paljonko sänkömiehen palkkaaminen maksaa ja milloinkohan ehtisi pestä ikkunat. Ainiin ja ne kaihtimet ikkunaan....

Ensi jouluna, siis vuoden päästä, lupaan laittaa jouluvalot ja valmistella kodin jouluun. Siitä vuoden kuluttua ollaankin Honolulun joulussa 🎄🎅 Lupaan myös että ensi jouluna se joulu tulee meille taaskin, vaikka vietämme sitä omalla tavallamme ilman hössötystä.

Mitä lenkkeilyyn ja treenaamiseen tulee niin Venlan kanssa sovittiin että remppa ja muutto hoidetaan nyt rauhassa ja sen jälkeen sitten taas ehtii treenata. Kyllä muuttokin treenaamisesta menee....
Blogin ääreen palaan kun saadaan remontti ja muutto tehtyä.






                          HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLENI.







torstai 12. joulukuuta 2019

Juoksuringin matkassa

Yritin aloitella treenejä flunssan jälkeen, mutta pieni kurkkukipu tuli uudelleen ja yskä jatkuu vaan. Ajattelin siis kirjoitella yhteenvetoa Juoksuringin treeneistä joissa ollaan käyty syksyn aikana. Joka kerta on ollut hyvät treenit, kiva porukka ja hyvät valmentajat. Kiva on ollut huomata että samat naamat ovat olleet mukana monesti, mutta myös uusia osallistujia on ollut joka kerta. Hyvät treenit, joissa on huomioitu kaiken tasoiset osallistujat.

Ensimmäisten treenien ilmoituksen satuin huomaamaan ihan sattumalta. Pyysin ystäväni Riikan mukaan, sitä en muista missä Jussi oli, kun ei osallistunut. Varmaan töissä.

Treenit järjestettiin Pirkkolan urheilupuistossa 20.8.19
Alkuverryttelyn jälkeen oli koordinaatioharjoituksia:
          - Sivuttainhyppelyt
          - Polvennosto-kävely
          - Saksijuoksu
          - Polvennostojuoksut:
                 - Matala/korkea
                 - Rytminvaihdos korkeasta matalaan
                 - Kiihdytys juoksuun

Rytminvaihdosvetoja ja loppuun kevyt loppuverryttely. Näistä  sai omaankin treeniin hyviä vinkkejä ja on tullut välillä näitä käytettyäkin. Juokse itsesi nopeaksi-linkki Valmentajina näissä treeneisää toimivat Venla ja Aino Paunonen

       
Yleensä Juoksuringin treenit ovat olleet noin 1x/vko, mutta seuraavat treenit olivat kuitenkin jo viikon kuluttua edellisistä eli 27.8.19. Aiheena oli Mäkiharjoitus ja treenipaikkana Herttoniemen urheilupuisto.
Treenit vedettiin seuraavasti:
- Alkuverryttely 5-10 min,
- Koordinaatioita mäkeen
          - Polvennostokävely
          - Polvennostojuoksu
          - Päkiähyppely

Mäkivedot:
          - 6x300m nousujohteisella vauhdilla, juoksu/kävelypalautus alas
          - 4x60m sähäkämpi veto
          - 2x40-50m alamäkirullauksia

Näistä treeneistä sain kotiinviemisiksi omiin treeneihin ohjeen rytmittää käsillä juoksua ja se toimii hyvin myös tasaisella maalla.  Juoksuaskeleen tihentäminen ylämäessä ja vartalon pitäminen oikeassa asennossa. Nämä treenit meni multa lähinnä katsellessa ja kuunnellessa. Olin ollut edellisenä päivänä fyssarilla ja tämä oli käsitellyt mun kipeää lonkkaa niin, että se oli juostessa vähän kipeä. En uskaltanut treenata täysillä ettei pahene. Valmentajina treeneissä toimi Venla ja Aino Paunonen.




Seuraava treeni olikin sitten 3.9.19 polkujuoksuharjoitus Nuuksiossa. Tämä me jätettiin väliin, koska en uskalla juosta poluilla. Pelkään nilkkojeni puolesta. Tän harjoituksen ohjeistus löytyy Juoksuringin Facebook-sivuilta.

Paloheinän portaisiin menimme 19.9.19, valmentajina Venla Paunonen ja Kirsi Haapanen. 
Treenit aloitettiin, kuten aina, alkuverryttelylenkillä 10-15 min. Nämä treenit saivat minut ymmmärtämään että portaissa voi tehdä muutakin kuin juosta ylös ja alas.
Treenasimme seuraavasti:
          - Kävellen portaita ylös jokaiselle/jokatoiselle portaalle
          - Askelkyykky
          - Kevyttä juoksua ylös
          - Tasahyppy
          - Sivuttain askellus
          - Rennon vauhdikasta juoksua
          - Sähäkkää juoksua
Paljon asioita joihin pitää kiinnittää huomiota, välillä tuli olo että nyt on liikaa liikkuvia osia. Oli päkiää, lantiota, polvilinjaa ja rentoja hartioita. Lisää infoa treeneistä löytyy Juoksuringin Facebook-sivulta. Porrastreeniä ei olla tehty yhtään tämän treenin jälkeen, mutta kun muutetaan, niin portaat on lähellä ja lenkillä voisi käydäkin portaiden kautta.





Porrastreeneistä siirryttiin 2.10.19 Eläintarhan kentälle, eli Eltsuun ja aiheena vauhtikestävyysharjoitus. Valmentajina Eltsussa Venla ja Kirsi.
Venla piti ensialkuun porukalle pienen alustuksen, jossa kertoi illan treeneistä ja briiffasi eri tasoiset juoksijat omiin treeneihinsä. Vielä ennen kunnon treeniä tehtiin kentällä kevyitä rullauksia ja muutamia koordinaatioita.
Juoksutreenit oli sitten kolmessa tasossa sen mukaan kuinka kokenut juoksija olet ja miten kovaa haluat harjoitella. Lopuksi vielä loppuverkka. Tää oli kiva treeni ja juoksin vasta juoksuharrastusta aloittaneen naisen kanssa. Kiva oli juostessa vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia.





Eltsun jälkeen ohjelmassa oli tasavauhtinen lenkki 16.10.19. Tässä oli myös kolme eri vauhtista porukkaa, joten jokaiselle löytyi varmasti sopiva lenkkivauhti. Lenkki oli n. 45 min pituinen ja lähtöpaikka Pirkkolassa. Lenkin vetäjinä Moona Latvala, Kirsi Haapanen ja Venla Paunonen. Valitsin itselleni lenkkivauhdin jossa pystyin helposti juttelemaan samalla, eikä vauhti käynyt liian kovaksi missään kohtaa. Lenkin lopuksi oli vielä meillä Jussin kanssa Venlan määräämänä 30-45 min lisälenkki. Juoksimme sen Pirkkolan kentällä, koska oli jo pimeää ja vieraat maastot. Näin vältimme varman eksymisen. Kuvia ei tästä kerrasta ole, koska porukassa juostessa on vaikea pysähtyä kuvaamaan ja oli jo pimeääkin.

6.11.19 oli Maksimikestävyysharjoitus Hakunilassa. Tästä treenistä jäimme paitsi, koska olimme reissussa. No olihan meillä sielläkin aikamoinen maksimikestävyysharjoitus, koska Jussi juoksi maratonin ja minä 20 km. Niistä juoksuista voit lukea erillisen kisaraportin blogin aiemmista postauksista.

Juoksukuntopiiriä teimme 4.12 ja jälleen Pirkkolassa. Vetäjinä tällä kerralla olivat mahtavat Laura Liikanen, jolla hiihtotaustaa ja Kirsi Haapanen.
Aloitimme taas kevyellä alkuverryttelylenkillä n. 5 min. lämmittelylenkin jälkeen teimme hiukan koordinaatioita ja aktiivista venyttelyä pikaisesti. Ennen varsinaista kuntopiirin aloitusta Laura ja Kirsi näyttivät vielä kuntopiirin liikkeet.
Kuntopiirissa oli 7 liikettä joista jokaista tehtiin 30 sek ilman taukoja. Tämän jälkeen aina n. 100m juoksu, josta palautus kävellen/hölkäten. Näitä tehtiin 3 kierrosta. Minä olin tässä treenissä vielä paranemassa flunssasta ja siksi piti tehdä vähän kevennetysti. Tämä oli kyllä sellainen treenikerta että täytyy ottaa omaan treeniohjelmaan ja tehdä välillä vaihteluna juoksemiselle.


 











Vuoden viimeisenä treeninä oli Juoksijan Pilates 10.12.19. Pilates on meille molemmille aivan uusi laji ja nyt pääsimme kokeilemaan sitä. Kiva kokemus se oli. Sali oli täynnä ja suurimmaksi osaksi osallistujat ensikertalaisia. Muutkin siis hengityksen ja liikkeiden kanssa yhtä hukassa kuin mekin. Vaikutti siltä että Pilates voisi tehdä hyvää mun kipeälle selälle ja siksi täytyykin kotona jatkaa treenaamista. Onneksi saimme hyvät ohjeet mukaan, joten kotitreenit onnistuu ainakin jotenkuten. Ohjaajana toimi Heidi Saarelma, joka itsekin harrastaa juoksemista. Heidi veti tosi hyvät treenit ja niin että tällainen ensikertalainenkin ymmärsi ainakin suunnilleen mikä vaikuttaa mihinkin.

Kokonaisuudessaan Juoksuringin treenit ovat olleet hyvä lisä omiin juoksutreeneihin. Kaikki, Pilatesta lukuunottamatta (10e) ovat olleet ilmaisia ja kaikille avoimia treenejä. Me ollaan tykätty kovasti ja opittu uusia juoksuun liittyviä asioita. Kaikista treeneistä löyty tarkemmat tiedot Juoksuringin facebook-sivulta.
Toivotaan että Juoksuringin treenit jatkuvat kevätkaudellakin ja että siellä olisi paljon uusia ja vanhoja osallistujia. Näitä innokkaasti odotellen jatkamme omia treenejä ja vietämme Joulun tässä välissä. HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE! Toivottaa Eija ja Jussi 💓

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Kenkien sovitusta ja lihaskuntoa

Kävin sovittamassa uuden uutukaisia  Icebugin nastajuoksukenkiä. Täytyy sanoa että mun nykyisiin Salomoneihin verrattuna ne on kuin yö ja päivä. Niin pehmeät ja hyvät. Jätin kuitenkin kengät vielä kauppaan, katsotaan sitten joulun jälkeen.
Jotenkin sitä välillä täytyy pitää juoksumotivaatiota yllä siten että ostaa jotain uutta treenikampetta. Nyt tosin motivaatio on korkealla, kun on tullut sairastelun takia taukoa, niin kovasti haluaa jo treenaamaan.
Mietiskelin omia juoksuvaatehankintojani. Kengät on tottakai pyritty ostamaan itselle hyvät. Adidakset ovat olleen eniten mieleen, täysvaimennetut ja hyvät jalassa. New Balancen kengät oli vikatikki, eivät oikein sovi mun jalalle, joten olenkin käyttänyt niitä lyhyillä lenkeillä, tai radalla tehtävillä harjoituksilla. Feetin kengät on ihan ok ja niillä voi juosta pidempiäkin matkoja, kuitenkaan ne eivät tunnu yhtä hyviltä kuin Adidakset. Salomonin nastakengät ostin pikaisesti kunnolla kokeilematta ja se oli virhe. Viime viikolla tosin käytin niitä treeneissä ja ne tuntuivat vaihteeksi ihan suht koht hyviltä, tiedä sitten kun juoksee pidempään. Icebugit siis houkuttaisivat, mutta kohta pitäisi ehkä ostaa uudet Adidaksetkin, joten täytyy miettiä.
Vaatteita olen ostanut edullisesti Lidlistä ja hyvän takin UFF:n kirppikseltä, maksoi oikein 2e. Talvijuoksutrikoot ostin kunnollliset Intersportista, samoin paksummat juoksuhousut. Kyllä tähän juoksuharrastukseenkin saa rahaa uppoamaan, vaikka ajatellaankin että juokseminen on ilmainen harrastus. Yritän välillä etsiskellä kirppiksiltä itselleni sopivia kamppeita ja onhan kierrätyskin nykyaikaa. Polarit mittaavat treenejä ranteesta ja rinnasta, joten onhan tässä vähän tekniikkaakin mukana. Jussi pitää huolen siitä että Venlan tekemät treeniohjelmat löytyvät kellosta.


Tätä päivää edeltävä treeni oli tiistaina ja sen jälkeen tuntui että taas yskitti vähän enemmän, en uskaltanut lähteä heti uudelleen juoksemaan. Venla antoi ohjeen että seuraava lenkki pitää olla kevyt juoksu-kävely ja päälle lihaskuntotreeniä.
Kävin sunnuntaina eli tänään tekemässä treenin ja hyvältä tuntui. Olisin voinut jatkaa pidempäänkin vesisateesta huolimatta, mutta nyt täytyy malttaa kuunnella kehoa, jotta tauti on varmasti pois.  Lihaskuntotreeniä tein kotona lenkin jälkeen ja kylläpä on selkälihakset huonona. Nyt tiedän mihin pitää panostaa talven aikana. Keskivartalotreeni on ihan ehdoton juttu. Tästä on suunta vain ylöspäin. Tarkoitus on aloittaa taas talven aikana kuntosalitreenit ja nytpä tiedän missä on treenattavaa.

Jussilla päivän treeni oli peruskuntoa 45 min ja 7x min vetoja 1min palautuksella. Vedot kulki hyvin, mutta 45 min lenkki oli hiukan raskas, johtuen ilmeisesti siitä että ruokailusta oli kulunut liian vähän aikaa.






Tähän vielä muutama kuva kotireenistä.








Kirjaamisella motivaatiota treeniin

  Talvi on tullut tänne eteläänkin ja täytyy tunnustaa että lumi ja pakkanen ei ole meidän kummankaan suosikkeja. Ulkona on kaunista, mutta ...