Kisaraportti Helsinki Half Maratonilta

 

Lauantaina 26.9.20 juostiin Helsinki Half Maraton (HHM). Alunperinhän tämän piti olla jo kesäkuussa, mutta vallitsevan tautitilanteen takia juoksu siirtyi syyskuulle. Tautitilanne on edelleen olemassa, mutta onneksi tapahtuma pystyttiin silti järjestämään. Järjestelyt oli tehty todella hyvin tämän hetkisen tilanteen huomioiden.

Pari päivää ennen tapahtumaa alkoi jo tapahtumien kulku, saimme nimittäin sähköpostiin kumpikin juoksunumerot ja lähtöryhmät Helsinki10:lle, joka juostiin saman päivänä. Alunperinhan olimme myös ilmoittautuneet tuohon tapahtumaan, mutta sekin oli siirretty keväältä syksyyn. HHM:n numeroita ja lähtöryhmiä ei kuulunut. Muutaman sähköpostin ja puhelun jälkeen asia hoituikin ja pääsimme juoksemaan HHM:lle ja siirrettyä Helsinki10:n ensi kevääseen. Tapahtuman järjestäjille iso kiitos että asia hoitui todella hyvin ja kivuttomasti.

Perjantaina kävimme hakemassa numerot ja fiilistelemässä tapahtumapaikalla. Muutama ihminen oli meidän kanssa samaan aikaan hakemassa numeroita ja alueella oli todella hiljaista. Alla muutamia kuvia edellisen päivän tunnelmista.

Lauantaina olimme lähtöryhmässä 6, jo aiemmin olimme sopineet, että koska on kyse minun ensimmäisestä puolimaratonistani, juoksemme sen yhdessä Jussin kanssa. 

Asetuimme 2.30.00 jäniksen taakse ja tavoitteena oli tuo loppuaika. Jussille vauhti oli sellaista, että hän olisi pystynyt menemään kovampaakin. Minä taas mietin jo ekan kilsan jälkeen että onkohan liian kova vauhti. No, kuten ennenkin, niin vanha kone käynnistyy vasta muutaman kilometrin jälkeen ja niin kävi nytkin.

Ensimmäisellä juomapaikalla piti minun päästä vessaan ja niinhän siinä kävi, että jänistelyporukka karkasi meiltä. Juoksimme hiukan kovempaa pitkin Kaivopuiston rantaa ja saimme kuin saimmekin oman jäniksen kiinni vähän ennen Kauppatoria. Tämän jälkeen menimme kuin liimautuneina jäniksen kannoilla. 

Juoksu tuntui hyvälle ja vauhti sopivalle. Sykkeet nousivat hiukan, mutta ei tuntunut juoksussa mitenkään. Hengitysongelmat joita minulla on ollut keväästä asti loistivat poissaolollaan. Jussilla sykkeet pysyivät hyvin pk-alueella ja juoksu kulki. 

Kuva: Pihla Sillänpää

Kympin kohdalla otin ensimmäisen geelin ja päälle omaa mukana kulkevaa juomaa. Jussi oli ottanut jo aiemmin ensimmäisen geelin. Tässä kohtaa mietin vielä, että jos juoksu kulkee näin hyvin, pystymmme tekemään loppumatkasta vielä vauhdin lisäyksen.

Jänis meillä oli todella hyvä. Hän kannusti ja tsemppasi joka kilometrin jälkeen porukkaa jaksamaan ja pysymään mukana. Kun aloimme ohittaa aiemmin lähteneitä juoksijoita, kannusti hän heitä mukaan porukkaan ja muutama lähtikin juoksemaan meidän mukana.

Kun tulimme 15 km kohdalle otin lisää geeliä ja omaa juomaa, nyt alkoi jo matka painaa jaloissa. Teurastamon ohi juostuamme tuli eteen ensimmäinen iso nousu 16 km:n kohdalla. Silloin ajattelin että nyt hyytyy juoksu tähän. Päätin kuitenkin vetää sisulla mäen ylös muiden mukana ja jaksoin kuin jaksoinkin. 

Tässä kohtaa mietin että nyt olen juossut yhtäjaksoisesti elämäni ekan kerran näin pitkän matkan. Mielessäni riemuitsin siitä että pystyn. Jussi kannusti vierellä kokoajan ja se oli minulle todella tärkeä juttu.

Seuraava iso nousu tuli 18 km kohdalla. Jalat olivat jo melko väsyneet ja toisessa kankussa oli jo jonkin matkaa tuntunut pientä kipua. Päätin kuitenkin että niin kauan kuin pystyn juoksemaan, niin juoksen, ihan helposti en keskeytä koska melkein ollaan jo maalissa.

Tämä iso nousu oli kyllä aikamoinen ponnistus, mutta pääsin muiden kanssa samaa vauhtia mäen päälle. Tästä noususta alkoikin siten laskettelu kohti maalia. Alamäessä tuntui kuin olisi tullut lisää uutta voimaa ja juoksimme nyt kaksin. Huomasimme että jänis oli takanamme ja mahdollisuus parempaan aikaan, kuin mitä olimme asettaneet tavoitteeksi oli olemassa. Meidän kanssa yhdessä juoksi Japanistä kotoisin oleva mies ja osa matkasta meni hänen kanssaan jutellen. Loppumatkasta hän laittoi lisää vauhtia ja karkasi meiltä.

Viimeisellä kilometrillä kipu kankusta oli siirtynyt polveen ja tuntui että en todellakaan pääse maaliin asti. Pakotin itseni kuitenkin juoksemaan ja pääsin maaliin Jussin kanssa käsikädessä juosten. Saavuimme maaliin ajassa 2:27.14, eli tavoitteemme 2:30:00 alittui hiukan. Olimme todella tyytyväisiä juoksuun ja minä erityisesti siitä että ensimmäinen puolimaraton on nyt juostu, pääsin maaliin ja olen elossa.

Voittajan on helppo hymyillä, voitin itseni.

Juoksun jälkeen vielä yhteiskuvaan Vapun ja Kirsin kanssa.

Tässä nyt mennyt muutama päivä juoksun jälkeen. Vieläkään en oikein meinaa tajuta että mä olen juossut puolimaratonin ja vielä juoksin koko matkan. Toki juomapisteillä pikku stoppi, mutta muuten siis juoksin koko matkan, ihmeellistä.

Tänään tiistaina kävin ekan pikkuisen lenkin lauantain jälkeen. Polvi oli onneksi kivuton, mutta etureidet vielä jonkin verran jumissa. lenkin jälkeen vielä venyttelyt. Muina päivinä puolikkaan jälkeen olen varovasti venytellyt lihaksia.

Jussi lähti lenkille jo sunnuntaina, kevyt palauttava juoksu kulki ihan kivasti. Tänään oli sitten vuorossa jo pidempi lenkki. Sekin kulki hyvin ja itseasiassa Jussi sanoi että kulki todella hyvin, olisi voinut juosta pidemmänkin lenkin.

Ensi lauantaina sitten HCRD 5km. Siellä on juoksuun aikaa tunti, eli jos vielä painaa puolikas jaloissa niin voi jopa kävellä osan matkaa. Jännittävää nähdä miten siellä juoksu kulkee.

Puolimaraton lähestyy

 

Alamme pikkuhiljaa valmistautua puolimaratonille. Olen viimeaikoina jonkin verran lukenut erilaisia kommentteja siitä miten kukakin valmistautuu puolimaratonille. Elina kirjoitti Lenkillä-blogissaan hyviä vinkkejä valmistautumiseen, joista minäkin aion ottaa oppia. Osa juoksijoista on sitä mieltä että erityistä valmistautumista tankkauksineen ei tarvita, eikä varmasti tarvitakkaan jos juoksu on jo sillä tasolla, että puolimaratonin pituinen lenkki on jokaviikkoinen treeni.

Me tarvitsemme valmistautumista ja siksi ajattelin tässä omassa kirjoituksessani kertoa miten me valmistaudumme  tulevaan Helsinki Half Maratoniin.

Kerron ensin lyhyesti viimeaikojen treenikuulumiset. Tutulla kaavalla on menty treenien suhteen. Kevyitä lyhyitä lenkkejä ja pidempiä lenkkejä molempia peruskestävyystreeninä. Vauhtileikittelyä ja Juoksuringin treeninä mäkitreeniä. 

Juoksuringin mäkitreenit.

Olen vihdoin saanut aikaiseksi tehdä myös lihaskuntotreeniä ja sehän meillä on PT:n suunnittelema treeni, jota voi tehdä sekä salilla että kotona. Talveksi sitten vielä erikseen salitreeniohjelma. Jussi on aloittanut punnerrut/lankutushaasteen ja säntillisesti tekee sitä joka ilta. Tulosta onkin alkanut jo tulla.

Ensi viikon aikana alkaa kunnon valmistautuminen puolimaratonille. Treeniä kevennetään huomattavasti. Harjoitusohjelmassa on vain kaksi treeniä ja molemmat lyhyitä alle 30 min lenkkejä. Lisäksi hyvät venyttelyt ja kehonhuoltoa, sekä lepoa.

Kerran aiemmin olen juossut 20 km kisan ja silloin tankkasin Jaksamisjuomalla nauttien sitä pitkin viikkoa. Ruokailussa on hyväksi todettu hiilarin nauttiminen vähän runsaampina annoksina viikolla, n. kolme päivää ennen juoksua, mutta juoksua edeltävänä päivänä normaalisti. Tämän ohjeen olemme saaneet myös eräältä PT:ltä jo aikaa sitten. Toisin sanoen kun juoksu on lauantaina, syömme normaalia enemmin pastaa kekiviikkona ja torstaina, perjantaina sitten normaali ruokailu. Aamulla ennen juoksua tietysti puuroa raejuustolla ja marjoilla.

Olen miettinyt että ottaisiko omaa juomaa mukaan juoksuun ollenkaan. Tilasin kuitenkin todella toimivan juoksuliivin ja siinä kulkee helposti mukana puhelin ja lötköpullo, joten otan mukaan Jaksamisjuomaa. Matkan aikana nautin sitten vettä järjestäjän puolesta. Omat geelit tietysti mukaan. 

Se miten juoksuun pukeudutaan on vielä arvoitus, riippuu tietenkin kovasti kelistä. Ostin vasta uudet kengät, mutta ne jäävät vielä kotiin. Luotan vanhoihin kenkiini tällä pitkällä matkalla. Elinan Lenkillä-blogin vinkeissä vinkataan myös, että kannattaa pukeutua juoksuun kuin olisi kymmenen astetta lämpimämpää. Tämän laitan korvan taa. Ja yksinkertaisesti niin, että jos sataa niin silloin kastutaan. Elina tähdentää blogissaan myös sitä, että kannattaa varata ajoissa kaikki tarvittava valmiiksi esille. Ei tarvitse sitten lähtiessä ja kiireessä etsiä tavaroita.

Tämän Helsinki Half Maratonin juoksemme Jussin kanssa yhdessä ja toivon että maltan juosta alusta alkaen tarpeeksi rauhallista vauhtia, jotta jaksan hyvin loppuun saakka. Ei haittaisi, vaikka lopussa olisi vähän varaa kiristääkin vauhtia. 

Nyt on viikko aikaa valmistautua ja seuraava postaus onkin sitten juoksuraportti Helsinki Half Maratonilta. 

Varmasti tämän postauksen lukijoitakin osallistuu, joten onnea juoksuun kaikille. Jos satutte näkemään meitä tapahtumapaikalla niin saa tulla moikkaamaan.

Ostin muuten itselleni kulkupelin, jotta ei tarvitse syksyn ja talven sateissa jalan tai bussilla kulkea. Ihan pistää hymyilyttämään tätä ajellessa, on se niin kiva. Mun oma Ranskatar.

Jaksamisjuoma saatu www.jaksaminen.com. Lisätietoa juoman vaikutuksista täältä KLIKKLIK

Oma enkka ja muuta treeniä

 

Ihana ja rentouttava viikonloppu vietetty mahtavien ystävien kanssa. Paljon saunomista, uintia, aktiviteettia ja naurua. Lisäksi hyvää ruokaa ja juomaa ja seuraa. Voisiko viikonloppua paremmin viettää. Tämän jälkeen jaksaa taas treenata, kun saa välillä vähän rentoutua.

Viimeaikojen treenit on sujuneet hyvin. Hengitysongelmat joista olen aiemmin kertonut ovat vielä olemassa, mutta olen silti pystynyt treenaamaan ihan hyvin. Lääkäriaika tulossa ja sitä ennen kaikki mahdolliset labrat ja sydänfilmikin. Vihdoinkin lääkäri joka oikeasti ottaa tosissaan mun ongelman. Ensi kerralla kun kirjoitan niin tiedän tästä enemmin.

Vauhtikestävyyttä olisimme menneet tekemään Myyrmäen urheilukentälle, mutta siellä olikin yllätys. Kenttä on laitettu remonttiin ja juoksurata kerätty rullalle. Hyvä että kenttä laitetaan kuntoon, kohta meillä on entistä ehompi paikka treenata.

Lihaskuntotreeniä on kuulunut harjoitusohjelmaan ja sitä yritetään tehdä. Jostain syystä se kuitenkin on edelleen pakkopullaa, vaikka tiedossa on että se olisi tärkeä osa treenaamista. Yritän kuitenkin saada tehtyä 1-2 kertaa viikossa.

Pitkät lenkit ovat olleet n. 12 km ja kun ne juoksee peruskestävyysalueella, saa siihen kulumaan aikaa 1,5h.  Olen huomannut että vaikka juoksu on ollut vaikeaa hengitysongelmien takia, on se kuitenkin kannattanut. Pystyn helposti juoksemaan nykyään melko alhaisilla sykkeillä ja leposykekin yöllä on alhainen.

Viime lauantaina juoksin Midnightrunvirtual2020 juoksun. Päätin että lähden ihan rauhassa juoksemaan, ja menen koko matkan itselleni sopivaa vauhtia. Ei saa tuntua liian pahalta matkan aikana. Lähdin matkaan rauhassa ja sen verran seuraten sykkeitä että ne pysyivät pk alueella. Yllättäin 5 km meni aikaan 00:30:28. Jatkoin rauhallista menoa, mutta annoin sykkeen nousta keltaiselle eli vauhtikestävyys alueelle. Edelleen juoksu tuntui hyvältä, eikä edes hengitysongelma vaivannut. 

Loppumatkasta annoin sykkeen nousta lisää ja pystyin jopa vähän kiristämään vauhtia, tai ainakin minusta tuntui että olisin kiristänyt vauhtia. Maaliin päästyäni huomasin ilokseni että juoksin oman ennätykseni. Loppuaika oli 01:01.17.  Olin todella iloinen hyvästä juoksusta ja se antoi taas lisää tsemppiä treeniin ja uskoa tuleviin juoksutapahtumiin.

Maaliin päästyäni juoksin vielä kevyesti, osin kävellen, kotiin 3 km. Kylläpä tuntui taas hyvälle kunnon lenkin jälkeen.

  

 Eilen vielä tein lyhyen lenkin ja siihen päälle koordinaatioita. Koordinaatiotreenin löytää täältä KLIKKLIK    Juoksija-lehden sivulta.

Ostin uudet juoksukengät ja tällä lenkillä kokeilin niitä ensi kerran. Tuntuivat oikein hyviltä, vaikka tietysti jalka tarvitsee totuttelua uusiin kenkiin. Nyt ei muuta kuin paljon kilsoja alle.

                  

Helsinki Maratonin kisarapsa

 Lauantaina 22.8.2020  oli vuoden ensimmäinen juoksukisa, Helsinki maraton, jossa oli tarkoitus juosta puolimaraton. Aamu alkoi sateisena. Nautin runsaan aamupalan ja tein lähtövalmisteluja. Miettin että juoksenko lyhyillä vai pitkillä vaatteeilla. Päädyin pitkiin, joka osoittautuikin oikeaksi valinnaksi. 

Lähdettiin autolla kohti Helsinkiä ja Kaivopuistoa. Matkalla satoi edelleen ja mietin että starttaanko ollenkaan ja onko se sen arvoista juosta vesisateeessa. Sade loppui puoli tuntia ennen lähtöä. Lähtöalueella juteltiin tuttujen juoksukamujen kanssa. Nautin vielä kupin kahvia, kävin bajamajassa ja sitten olikin jo aika siirtyä lähtöviivalle. Tämän hetken olosuhteiden pakosta, lähtö oli jaettu viiden eri lähtöryhmään, että saatiin väljyyttä lähtöön.

Vielä ennen lähtöpaukkua omia ajatuksia kisan kulusta. Vuosi ollut raskas oman äidin kuoleman yms. juttujen vuoksi ja oman jaksamisen kanssa on sen myötä ollut treenitkin vaikeita. Kelloon asetin tavoiteajaksi 2h20min, jonka uskoin pystyväni juoksemaan viimeisten treenien perusteella.

Lähtölaskenta oli alkanut ja vaimoni Eija toivotti hyvää matkaa. Sade oli lopunut ja keli oli hyvä, ei muuta kuin liikeelle. Kaivarin rannasta lähdettiin rantaa pitkin kohti Olympiaterminaalia, josta käännyttiin takaisin Kaivarin suuntaan. Reitti oli  mukava, koska se kulki muutamassa kohdassa edes takaisin ja näki ketä muita oli lähtenyt nauttimaan Helsingin upeista maisemista. Taktiikka oli juosta tasaisen tappavalla tahdilla. Pitkillä matkoilla jaan kisan vitosen pätkiin, niin silloin pysyn hyvin perillä miten kisa ja matka edistyy.

Mikael Agricolan kirkon kohdalla täyttyi eka vitonen aikaan 32.18. Juoksu tuntui rullaavan oikein hyvin, oikeastaan nyt tuntui että kroppa oli lähtenyt käyntiin. Siitä reitti meni Punavuoren ja Hietalahden tori kautta kohti Jätkäsaarta, jossa kierrettiin Clarion hotelli. Reilun seiskan kohdalla oli reitin toinen juomapiste, otin yhden geelin ja mukin vettä. Matka jatkui takaisin Kaivariin josta alkoi toinen kierros. Kymppi täyteen 1.04.27, siis vitonen melkein samaan tahtiin kun ekakin. 

Toiselle kierrokselle ja juoksu tuntui ihan hyvältä. Olympiaterminaalin mäessä himmasin vähän vauhtia, että jaksan loppuun asti. Eirassa tuli 15km täyteen ja pikkaisen alkoi jo jaloissa painamaan. Aikaa oli kulunut 1.37.17, siis vitonen aikaan 32.54. Ihan kivasti menee. Punavuoren mäki tulee 16 kilometrin kohdalla ja päätän sen kävellä. 18 kilsassa pitää jaksottaa kävelyä ja juoksua jotta jaksan maaliin asti. Helsingin Löylyn käännöksellä tulee 20km täyteen ja aikaa kulunut 2.11.37.  Tästä kilsa maaliin, jaloissa painaa sekä oikeassa jalassa kramppeja, yritin kiristää vauhtia mutta en pystynyt joten hölköttelin ja kävelin maaliin aikaan 2.21.23. Todella onnellinen maaliin pääsystä ja melkein tavoiteajassa. Tästä on hyvä jatkaa HHM:lle 

Minä (Eija) en juossut näissä kisoissa, koska unohdin ilmoittautua. Oikeasti luulin että olin ilmoittautunut, mutta myöhemmin kävi ilmi että en ollutkaan. Ei se minua haitannut, olin reitin varrella kannustamassa  ja juoksinkin Jussin vierellä pienen matkan. Nautin juoksutapahtuman tunnelmasta ja tuttujen tapaamisesta. Tämän hetken Koronamaailmassa maskit ja turvavälit ovat arkipäivää, joten ompelin meille Helsinki10 maskit.