Viikon kuulumiset

Edellisestä postauksesta on kulunut jo liian kauan. Anteeksi vain lukijani.
Tämänhetkinen maailman tautitilanne aiheuttaa sen, että kuuntelee kehoaan vähän ehkä liiankin tarkasti ja siksi jää treenejä välillä väliin. Tosin jos olo tuntuu siltä, että ei ole kunnossa, niin silloinpa ei kannata treenaillakaan.
Itseasiassa reilu viikko sitten sunnuntaina piti lenkki jättää kesken aikamoisen hengenahdistuksen takia. Ajattelin että nyt se Korona iski minuunkin. Pari päivää huilailin kotona ja olo koheni normaaliksi.

Palapeliä kotipäiviin.

Töihin menin keskiviikkona, uusiin kuvioihin, mutta lenkkeilyn osalta koko viikko meni lähinnä kävelylenkeillä. Jotenkin ulkoillessa henkeä ahdisti, ei sattunut mihinkään, enkä tuntenut oloani mitenkään sairaaksi, mutta olo oli hiukan kummalllinen. Tulin siihen tulokseen että kaikki johtui katupölystä, jota ilma oli aivan harmaan välillä, sekä siitepölyistä.
Aamuisin kotona, yön jäljiltä, ei minkäänlaisia hengitysoireita ollut. Pyyhin siis Koronan pois päiväjärjestyksestä ja elämä jatkuu edelleen töissä ja kotona.

Malminkartanon huipulla kävelyllä. 

Jussi on lenkkeillyt ahkerasti ja ollut terveenä. Pitkiä lenkkejä on tullut tehtyä, sekä työmatkajuoksua. Jussilla tuleekin työmatkaksi sopivasti reilu 10 km, riippuen vähän reitistä.

Maili takana sekä 4km lämppä

Jussin pitkä lenkki

Lähdettiin mukaan myös Runners High Virtual Raceen ja nyt on ihan hyvin saatu jo matkoja sinne tehtyä.
Jussilla on jo kertaalleen kaikki matkat merkittyinä sinne ja minulla puuttuu 10 km. Jokaista matkaa saa parantaa 3 kertaa, joten tässä vielä on mahdollisuuksia parannella. Itse paransin jo reippaasti 5 km matkan aikaa. Itseasiassa juoksin oman ennätykseni 5 km:llä aikaan 29.47.  Juoksu tuntui hyvältä, ja jalat toimivat, vaikka lähteminen sohvanpohjalta oli aika työlästä.

Virtual Racessa mukana olo turvaa ainakin yhden juoksumitalin tältä vuodelta. Saa nähdä miten tapahtumia saadaan järjestymään, että onko tulossa muita mitaleita.

Valmentajan kanssa suunnitelmat on menneet siten uusiksi, että juoksutapahtumien peruuntuessa, pitää muuttaa myös valmennusohjelmaa. Nyt keskitytään pääasiassa peruskuntoon ja vauhtikestävyyteen, koska ne on ne meille tärkeimmät kehityksen kohteet. Maksimikestävyystreeniäkin tottakai on seassa, mutta sitä nyt tällä hetkellä vähän vähemmin.
Kun saadaan tietää tapahtumien aikatauluja, niin sitä mukaa sitten rukataan ohjelmaa siten, että valmistautuminen osuu oikeaan kohtaan.

Viikonloppuna kävin molempina päivinä auttamassa kummityttöä muutossa, koska apuvoimat jäivät Uudenmaan ulkopuolelle. Täytyihän tyttö saada uuteen kotiin asettumaan ja itseasiassa meillä olikin tosi kiva viikonloppu. 

Vähän on nyt tää maailman tilanne pistänyt muutaman kerran mietityttämään, että miten käy meidän Honolulun reissun. No onneksi Honolulu ei häviä mihinkään, mennään sitten kun on turvallista. 

                    Nyt kuitenkin pidetään huolta toisistamme ja pestään käsiä 💙

Pre-karanteeni

Hellou täältä pre-karanteenista (kuten tyttäreni asian ilmaisi) ei olla oikeasti karanteenissa, mutta oikein missään ihmisten ilmoilla ei viitsi/uskalla käydä, joten loma on ollut kiva viettää näin esikaranteenissa.

Mites sun päivät on sujuneet näinä aikoina?

Kuten jo sanoin niin ollaan oltu tää viikko lomalla. Aloitettiin loma menemällä Sellon Prisman hamstraushelvettiin. Saatiin kuitenkin yks paketti vessapaperia...jeee. Kaikki muu sitten olin loppu. Onneksi me syödään paljon kasviksia, pastaa, riisiä joten niitä oli, paitsi pastaa ja riisiä :-). Ostettiin sitten kasviksia paljon. Saatiin me pari pussia makaronia. Jauhelihaa piti hakea lähikaupasta, että näin.

Voin sanoa että jos kävisi niin, että tulisi ulkonaliikkumiskielto tai joutuisi oikeaan karanteeniin, niin koville kyllä ottaisi. Mun hermorakenne ei meinaa kestää tätäkään, kun ei voi turvallisesti kulkea missä haluaa. Onneksi on koira, niin sitä saa aina lähteä ulkoiluttamaan. Ainiin, koirien ruoat oli myös hamstrattu loppuun ainakin siitä vihreälogoisesta eläintarvikeliikkeestä. Käytiin useammassa.

Mitä me on sitten tässä loman aikana tehty, kun kulkemista on rajoitettu?

Mulla on ollut vähän ongelmia takareisien ja selän kanssa. No selkäongelmat on olleet jo vuosia, nyt iski myös takareisiin aikamoista tiukkuutta. Niitä olen hoidellut siten että juoksu on vaihtunut kävelylenkeiksi. Hierojalla olen käynyt ja uutena juttuna osteopaatti. Se olikin aika kiva kokemus.

Osteopaatti hetkutteli, vetkutteli, paineli ja pyöritteli. Teki manipulaatiohoitoa siten että sattua ei saa, mutta napakasti kuitenkin. Kyllä se välillä pisti vähän voihkaisemaan, kun toi selkä vain on niin kipeä. Sanoi että mulla on lantio vinossa ja sitä nyt yritetään kolmen käyntikerran aikana saada parempaan asentoon.
Käsittelystä seuraava yö oli aivan kamala, alaselkään sattui ja jouduin kävelemään pitkin asuntoa, jotta se helpottaisi. Helpottikin ja seuraava yö meni jo paremmin. Kipu ei ole vielä pois, mutta juoksulenkki pari päivää käsittelyn jälkeen sujui paljon helpommin kuin aiemmin. Osteopaatti varoittelikin että kipuja voi tulla parina päivänä hoidosta. Kaksi kertaa vielä ja sitten toivottavasti olo olisi parempi. Juosta kuitenkin saa ja pitää kuten ennenkin. Toisinsanoen liike on lääke.

Meidän piti tässä lomaviikon aikana käydä Allas Sea Poolissa ja Helsingissä käyskentelemässä ja kahviloissa ja ties missä, mutta suunnitelmat muuttuivat siten, että pitää etsiä paikkoja joissa on mahdollisimman vähän ihmiskontakteja. Itseasiassa tällä hetkellä taitaa Helsingin keskustassakin olla aika hiljaista.

Päätettiin kuitenkin lähteä metsäretkelle ja pakattiin makkaraa ja kahvia reppuun evääksi. Uutisoinnista päätellen kaikki lähitienoiden luontopolut ym, ovat olleet täynnä porukkaa, joten käytettiin hetki aikaa siihen, että etsittiin netistä jokin sopiva paikka, joka olisi vähän kauempana pääkaupunkiseudusta, mutta kuitenkin siten, että sinne ei olisi ihan hirveän pitkä matka. Päädyimme siis Salmen ulkoilualueelle ja sepä olikin hyvä ratkaisu, siellä sai olla aivan rauhassa. Muutama koiranulkoiluttaja oli ja grillipaikoille joihin pääsi autolla, oli lapsiperheitä. Mehän tietysti kierrettiin ne kaukaa.

Tässä muutama kuva meidän retkestä.

Mukana on eväät ja iloinen mieli.

Hienoista haastetta, mutta kun katselee ympärilleen niin kiertotie löytyi.

Pitihän sitä kokeilla vieläkö osaan leipiä heitellä.

Kahvitauko auringonpaisteessa.

 

Itse sytytetty nuotio on paras, mutta puut pitää ensin pieniä.

Retken parasta antia. NAM!!

Luontopolun varrella olevissa kylteissä kerrottiin metsän eläimistä ja kasveista, mutta oli myös tällaisia vinkkejä liikkujille.

 

Metsäretken lisäksi on yritetty täällä kotona keksiä tekemistä. Kaapit on siivottu, vanhat paperit ja laskut käyty läpi ja turhat heitetty pois. Ikkunoita pesty ja siivottu parveke kesäkuntoon.

Parvekkeen siivoukseen liittyy tämä polkupyörän säilytysnurkka. Meillä on ollut ongelmana Jussin polkupyörän säilytys. Parvekkeelle ei mahdu, taloyhtiön pyöräkellariin ei viitsi viedä ettei varasteta. Mihinkäs sitten? Nyt oikein ajatuksella käveltiin kämppää ympäri mittanauhan kanssa ja mietittiin että mihin sen voisi sijoittaa. Hyvä paikka löyty lopulta ja siitä päätettiin tehdä harrastusnurkka, johon kerätään myös juoksuista saadut mitalit (tällä hetkellä ne on viime kesältä) ja laitetaan kuvia juoksuharrastuksen varrelta.

Ennen sisälle sijoittamista kunnon pesu.

         Lomapäiviin on kuulunut myös leivän leivontaa, jonka meidän perheessä hoitaa Jussi.

                                  Ruoanlaiton ohessa voi vaikka tehdä lihaskuntotreeniä :-)

Viime kirjoituksessa taisin mainita uusista hankinnoista. Nyt ollaan ihmetelty meidän uusia urheilukelloja ja harjoiteltu niiden käyttöä. Paljon on erilaisia ominaisuuksia vanhoihin kelloihimme verrattuna. Tyytyväisiä ollaan näihin Polar Vantage V kelloihin.

Kyllä me ollaan juostukin ja  käyty kävelyllä, ihmiskontakteja vältellen. Juoksu on siitä hyvä harrastus että kontaktien välttely on todella helppoa.

Kun on kauniit ilmat, niin sisällä pysyminen on haaste. Pakko on päästä ulkoilemaan ja liikkumaan. Nyt loma lähenee loppuaan ja maanantaina pitää palata töihin. Saapas nähdä mitä siitä seuraa.

Yritetään yhdessä pysyä terveinä ja ollaan kotona. Netti on pullollaan kaikenlaisia kotitreeniohjeita, tehdään niitä. Jos pitää käydä ulkona ja ihmisten ilmoilla, niin muistetaan turvavälit ja hyvä käsihygienia. Kyllä tää tästä helpottaa. Tsemppiä ystävät ❤

     
Yksi paikka jossa saa käydä ja jossa toivotaan ihmisten käyvän, jos vain on ehdottoman terve.

#ojennakätesi #hengenpelastaja

Kevyempi viikko ja uudet hankinnat

Tälle alkuvuodelle on tullut paljon kilsoja, vaikka ei niitä erityisesti keräilläkään. Alkuvuoden kilometrisaldo on jo 275 km ja Jussilla 316 km. Paljon enemmin kuin koskaan aiemmin.
Ilmeisesti tästä lisäntyneestä harjoittelusta johtuen mulla on nyt takareidet niin jumissa, että en saa niitä omin avuin parantumaan. Nyt siis valmentajan ohjeilla jatkossa jonkin aikaa kevyttä aerobista tekemistä, hierontaa ja ajattelin vielä mennä selkää hoidattamaan osteopaatille, jospa siitä löytyisi apu reisiinkin. Venyttelyä tietysti unohtamatta.

Nyt kun kaikki kevään juoksutapahtumat on peruttu, niin on hyvä aika hoitaa itseään, ettei tule mitään isompaa kremppaa.

Jussi on pitänyt myös 5 päivää taukoa lenkkeilyssä ja tällä viikolla juoksu on kulkenutkin hyvin.

Rullailulla yritän hakea apua lihasjumeihin.

Alkuviikosta saapui meidän tilaus Zero Pointista klik klik. Vaatteet siis saatu sieltä blogiyhteistyönä. Hyviä vaatteita tilasimme. Kumpikin tilasi lentosukat, ajatellen tulevaa pitkää lentomatkaa Honoluluun. Erittäin tukevat ja hyvät sukat. Voisi käyttää myös juostessa ja varmaan käytetäänkin kompressiosukkina. Irtohihat tilasimme myös ja nekin tuntuu todella napakoilta ja hyviltä. Jussi tilasi pitkä juoksutrikoot kylmillä ilmoilla käytettäviksi. 
Jussi kommentoi, että trikoot ovat todella hyvät jalassa, vastasivat kokoa, joka verkkokaupassa oli ilmoitettu ja pitivät jalat lämpiminä. 
Minä tilasin kesäksi trikooshortsit, vielä en ole päässyt niissä juoksemaan, mutta sovituksessa tuntuivat hyviltä, kumireunat lahkeissa estävät lahkeiden nousemisen ylös, joka minulla on ongelmana. Koko juuri sellainen kuin verkkokaupassa ilmoitettu.
Lähetys myös tuli nopeasti perille. 
Pidämme myös siitä että Zero Pointin tuotteet ovat kotimaisia ja tuotettu  vastuullisesti kierrätysmateriaaleista.

Tän viikon treeneihin on kuulunut maksimikestävyys -ja vauhtikestävyystreeniä, sekä mulla kevyt lenkki 50min ja Jussilla pitkä lenkki 17 km. 
Maksimikestävyystreenin tein juoksumatolla ja itselleni uutena juttuna se, että menin töistä suoraan salille. Nyt kun työtehtävät vaihtuvat 23.3. alkaen, niin jatkossakin voisin mennä töistä suoraan salille.

Vauhtikestävyystreeni meni hyvin Juoksuringin KLIK KLIK treeneissä. Tällä kertaa vain minä olin treenaamassa, koska Jussi tunsi itsensä hiukan väsyneeksi. Nää olikin tämän kevään ekat juoksuringin treenit. Hyvä treeni oli ja osallistujiakin muutama. Itsellä vähän painoi edellisen päivän maksimikestävyystreeni jaloissa. Treenien aiheena oli määräintervalliharjoitus. Aloitimme verryttelyllä 10 min kevyttä + 5 min reipasta juoksua. Koordinaatioita ja kevyitä hyppelyitä, sekä 2x100m rentoja rullauksia. 
Intervallitreeninä 5x2 min, 30 sek palautuksella ja 5x1 min 45 sek palautuksella.

Aino Paunonen veti treenit ja näyttää tässä mallia koordinaatioharjoitukseen.

Venyttelyä vielä ennen intervalliharjoitusta.

Lauantaina Jussi kävi pitkän lenkin 17 km ja minä 50 min juoksu/kävely lenkin 6,4 km. Jussilla ollut tällä viikolla kevyt viikko ja minulla on ensi viikolla kevyt viikko.

Pitkän harkinnan jälkeen päätimme tänään tilata uudet urheilukellot ja loppujen lopuksi päädyimme molemmat Polarin Vantage V kelloihin. Siinä on Tärkeänä toimintona palautumisen seuranta ja vanhaan kelloon verrattuna erittäin hyvä akun kesto. Nykyistä kelloa saa olla lataamassa joka päivä ja jos tekee pitkän treenin niin kaksikin kertaa päivässä. Onhan tuo Vantage melko iso mötikkä mun pieneen ja mitättömään ranteeseen, mutta eiköhän siihen totu. 

Ajattelin että en kirjoita mitään ajatusta tähän vallitsevasta tautitilanteesta, mutta sen verran kuitenkin, että pitäkää huolta toisistanne ja muistakaa pestä kädet.

Mietintöjä liikunnallisesta elämäntavasta ja treenikuulumiset.

Olen tässä mietiskellyt sitä, miten liikunnallinen elämäntapa siirtyy perheessä lapsille. Onko kyseessä vain lapsuudessa opittu juttu, vai voiko se siirtyä geeneissä? Tästä on varmasti paljon tutkimusaineistoa, johon en ole perehtynyt, mutta voin kertoa mietintöjäni oman perheeni osalta.

Mun perheeseen kuuluu äidin ja isän lisäksi sisko, joka on minua nuorempi. Me ollaan siskon kanssa saatu aina harrastaa liikuntaa tai olla harrastamatta. Isä on ollut liikunnallinen nuorena ja uudelleen innostunut täysillä kolmekymppisenä. Äiti on enemmin tekijä tyyppi ja nyt eläkkeellä ollessaan kutoo kaikenlaista mitä langasta puikoilla voi tehdä. Ihania sukkia, lapasia ja pipoja miehille, naisille ja lapsille. Mattojen kutomista ja vähän ompelukoneellakin välillä verhoja mökille jne. Mehut ja hillot omista marjoista ja hedelmistä syntyy meidän äitiltä. 
Tosin isäkin meillä on tekijätyyppiä ja osaa tehdä puusta kaikenlaista. Kun olin lapsi oli kaikilla korttelin lapsilla mun iskän tekemät ritsat ja jousipyssyt. Mulla oli hienot puujalat ja vaikka mitä. Iskän kanssa yhdessä käytiin "timpraamassa" eli tekemässä puutöitä varastossa, Olin myös iskän mukana monesti korjaamassa tai huoltamassa autoa iskän työpaikalla.

Tästä kaikesta huolimatta minuun ei tarttunut käsillä tekemisen taito. Siskoon sen sijaan tarttui. Siskoni osaa tehdä käsillään just sitä mitä haluaa ja materiaali voi olla melkein mitä vain.

Minuun on tarttunut liikkumisen into ja himo iskältä, joka vielä 75-vuotiaana jaksaa hiihtää, pyöräillä ja liikkua paljon. Sisko sen sijaan nauttii siitä että saa tehdä ja käyttää käsiään, eli on perinyt sen äidiltä.

Mun molemmat lapset, jotka ovat jo aikuisia, ovat myös liikunnallisia. He ovat kuitenkin onneksi perineet isältä opiskelun taidon ja pärjäävät kumpikin opinnoissaan hyvin.

Onko tässä kyse nyt sitten opitusta vai geeneistä, mene ja tiedä, mutta meillä on jokainen aina saanut tehdä sitä mitä haluaa ja sitä on aina arvostettu.

Iskä kuntotestissä joskus 20 vuotta sitten, tai ylikin.  Taitaa olla Pajulahdessa otettu kuva.

Mitä sitten kuluneen viikon treenirintamalle kuuluu.

Tällä viikolla on taas tehty vauhtikestävyyttä. Molemmat kävimme juoksumatolla, koska matolla on helpoin pitää hyvää vauhtia yllä vk-treenien vedoissa. Juoksu kulki hyvin ja treenistä jäi hyvä olo.

Mun pitkä lenkki oli ihanassa auringonpaisteessa, mutta takareisien kireys ja kipuilu ei oikein tuonut hyvää fiilistä juoksuun. Mietin että ehkä mun uudet juoksukengät eivät olekaan sopivat mulle, koska aiemmin ei moisia ongelmia ole ollut. Tosin juoksumäärät ovat nousseet aikaisemmasta paljon. Jussi hieroi illalla ja venyttelyä lisäksi, niin seuraavalla lenkillä reidet olivat jo paremmat.

Jussin pitkä lenkki sattui päivälle, jolloin oli todella kova tuuli. Onneksi Jussi ehti juosta lenkin loppuun ennenkuin alkoi ihan mahdoton räntäsade. Tiet olivat kuitenkin märät ja varpaat kylmettyneinä Jussi pääsi kotiin.

Toinen pidempi lenkki oli tunnin juoksu ja siihen päälle 5x100m vedot. Molemmilla tämä treeni kulki hyvin, paitsi että mulla kello ei suostunut löytämään gps:ää. Mun 100 m:n vedot meni siis aivan ns. perstuntumalla. Pikkuhiljaa alkaa tulla helpommaksi tehdä päätös uuden kellon hankinnasta, koska kokoajan on jotain probleemaa.

Treenien lisäksi vielä venyttelyä kotona siten kun ehtii. Välillä vähän enemmin ja välillä pikavenyttelyt. Pääasia kuitenkin että edes vähän jaksaa tehdä kehonhuoltoakin.

Jotta jaksaa treenata, on kiva saada välillä jotain uutta juttua. Zero Pointin verkkokaupasta tilasimme kivoja tuotteita. Tuotteet saatu Zero Pointilta ja kunhan ne tulevat perille niin esittelen ne blogissa. Kotimaista ja ekologista kompressiovaatetta. Vähän jo Honolulun matkaakin ajatellen.