Uusia tuulia

Tämä viikko on mennyt melko lailla muissa puuhissa kuin juoksun merkeissä. Pari kertaa olen lenkille ehtinyt ja Jussi kerran. Tästä eteenpäin ei kuitenkaan enää lusmuilla, koska nyt treenataan valmentajan valvovan silmän alla. Tänään sunnuntaina aloitimme yhteistyön Venla Paunosen kanssa. Venla on pikajuoksija, jonka päälaji oli 400m:n aidat. Nyt jo juoksu-uran jättäneenä Venla on valmentanut silloin tällöin ja nyt lähti valmentamaan meitä. Toki mennään meidän kuntourheilijoiden tavoitteiden mukaan, joka sopii myös Venlan ajakäyttöön hyvin.
Uusia tuulia siis ja järkeä harjoitteluun. Perjantaina laktaattitesti, jonka jälkeen tiedetään enemmin sykerajoista. Tänään pidettiin palaveri, jossa käytiin läpi meidän mennyt urheilutausta ja tulevaisuuden tavoitteet.

Viikolla Jussi juoksi hienon kympin lenkin alle tunnin aikaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia koitoksia.

Itse juoksin viikolla intervallitreenin ja  viikonloppuna lauantaina pitkän 15 km:n lenkin. Tällä kertaa 15 km meni 14 minuuttia nopeammin kuin edellinen saman pituinen. Väliä näillä lenkeillä oli 2 viikkoa. Sama reitti, mutta eri suuntaan ja ilman kahta WC pysähdystä. Pakko oli välillä pysähtyä ottamaan valokuvia, kun oli niin kauniit merimaisemat.

                           

Perjantaina tyttären kanssa Ikea kuljeskelua, kai sekin lenkistä käy. Ikealenkin päälle vähän jätskitankkausta.

Tästä lähtien nyt sitten mennään kohti Honolulua Venlan kanssa  ja otetaan kaikki irti valmentajan neuvoista ja ohjeista. Jatkossa saatte seurata meidän yhteistä matkaa. Ai että mä niin odotan tätä yhteistyötä ja että päästään kunnolla aloittamaan treenit. Juoksurinki treenit jatkuu edelleen 1-2 kertaa kuukaudessa. Niistä laitan myös tunnelmia tänne. #juoksurinki, nämä treenit on muuten avoimia kaikille ja ilmaisia, joten tulkaahan treenaamaan.

Lepopäiviä, vai onko sittenkään?

Nyt taitaa olla alkamassa uusia juttuja meidän juoksu-uralla. Niistä lisää tuonnempana eli jossain toisessa postauksessa.

Viikko on mennyt vaihtelevasti, hirveästi ei ole treenattu, mutta eikö se niin ole että lepo on hyväksi.
Aiemmin jo mainitsin että lähdimme mukaan Firfarmin Sport valmennukseen. Kävimme lauantaina tapaamassa Sportin mahtavaa valmentajaa Matias Koistista. Mukava heppu näin luonnossakin, eikä vain verkossa. Oikea fanitapaaminen 😂

Lauantainen Helsinkipäivämme piti sisällään myös kuljeskelua markkinoilla ja toki kävimme myös syömässä. Markkinoilla oli koju jossa oli hauskoja hahmoja eri elämänalueilta. Oli eri ammatteja, kotielämää, urheilulajeja jne. Kaikki hahmot oli tehty erilaisista metallisista materiaaleista. Minä tottakai löysin sieltä juoksijan. Hahmo jäi hyllyyn, mutta kuvan otin muistoksi mukaan.

Ekaa kertaa kävimme myös uudessa kirjastossa Oodissa ja oli kyllä hieno paikka. Tykkäsin erityisesti siitä että ylin kerros oli suunniteltu vähän niinkuin kaupunkilaisten olohuoneeksi. Jokaiseelle jotakin ja monenlaisia ihmisiä siellä olikin.

Sunnuntaina Siru tuli kotiin vanhempieni luota, jossa oli ollut pari viikkoa hyvässä hoidossa. Illalla päätin tehdän kahvakuulatreeniä ja mietin että miten sitä sisällä lämmittelisi niin että lihakset ei kovasti kipeytysi treenistä. Päätin että menen ulos tekemään pienen lenkin, vain 10 min. Tuntui kuitenkin niin hyvälle että tein 45 min lenkin. Sen päälle tein vielä kahvakuulatreeniä.  Jussi teki 10 km juoksulenkin.

Maanantaina  minulla oli pitkästä aikaa töissä iltavuoro. Menin siis töihin vasta klo 12. Ajattelin ensin että teen pitkän juoksulenkin, mutta päätinkin lähteä Sirun kanssa pitkälle ja rauhalliselle kävelylle. Sirukin sai nauttia rauhassa kivasta syksyisestä säästä. Tunnin kävelylenkki ei matkana ollut pitkä, mutta Sirulle kyllä rentouttava kun sai rauhassa haistella kaikki puskat ja ruohonkorret. Luonto on edelleen kaunis, vaikka ei vielä kovin kovasti olekaan ruskan värejä.

Tänään olin taas työpäivän aikana pitkällä kärryttelylenkillä, josta tuli kävelyä lastenrattaiden kanssa n. 6 km. Lapsen nukkuessa rattaissa päätin käyttää ajan hyväkseni ja tein ulkourheiluvälineillä pari kierrosta lihaskuntotreeniä. Tosin todella kevyesti, mutta kuitenkin.

Illalla olin vielä tapaamassa OMT-terapeuttia ja olikin aika valaiseva kokemus. Hän sanoi osasyyksi selkäkipuihin sen että varon selän käyttöä. Pitkäaikainen kipu on aiheuttanut sen että keskivartalon lihakset on tiukat ja jäykät ja liikeradat ovat selän käyttöä varovia. Ohje ennen seuraavaa kertaa oli, juokse, juokse ja juokse, käy salilla, opettele rentouttamaan keskivartalon lihakset (harjoittelimme sitä) ja käytä selkää. Seuraavalla käyntikerralla siten pureudutaan siihen mitä muuta löytyy, jos löytyy.

Kirjoittamaan aloittaessani kuvittelin ettei liikuntaa juuri ole ollut moneen päivään, mutta tässähän on tullut jo vaikka mitä. Tästä on taas hyvä jatkaa treenaamista ja ehkä jo kohta voin kertoa treenien lisämausteestakin.

Syysväsymystä ilmassa

Alkuviikosta olin työnantajan järjestämässä päivässä Långvikissa. Oli kiva päivä, hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessoloa. Ohjelmassa tietysti myös työnantajan järjestämää luennointia ja mahdollisuus liikuntaan. Tällaisten päivien jälkeen jaksaa taas uurastaa.

Mitä juoksuun tulee, niin alkuviikko on mennyt aika hyvin sohvan pohjalla. Ei vain ole huvittanut lähteä lenkille. No lepo tekee hyvää. Joku syysväsymys oli pari päivää.

Olemme Jussin kanssa miettineet mahdollisuutta valmentajan hankintaan, jotta saisi harjoitteluun parempaa kokonaisuutta ja erilaisia harjoitteita oman tason ja oman edistymisen mukaan. Täytyy vielä miettiä asiaa ja myös katsella vähän rahapussinpohjalle.

Keskiviikolle olin varannut OMT-terapeutin, mutta se peruuntui. Ensi viikolla uusi yritys. Selkä on ollut nyt parempi, mutta ei kuitenkaan kokonaan terve.

Torstaina olimme taas Juoksija-lehden treeneissä. Tällä kertaa aiheena porrastreeni. Olin ekaa kertaa treenaamassa portaissa. Olen aina kuvitellut porrastreenin yksitoikkoiseksi ylös ja alas juoksemiseksi, mutta nyt sain uutta näkökulmaa tähän trreenimuotoon. Valkkuina treeneissä toimi Venla Paunonen ja Kirsi Haapanen. Nää on kyllä ihan mahdottoman hyviä treenejä. Aina on ollut tosi kiva porukka, vaikka se on joka kerta vaihtuva. Muutama naamakin on tullut jo tutuksi. Valmennus on niissä todella hyvää ja ammattitaitoista. Voin suositella kaikille kuntotasosta riippumatta, jos juoksutreenaus kiinnostaa. 

Kuvat: Venla Paunonen

Valkut näyttää mallia

Pieni lämmittelylenkki ennen treenejä.

Perjantai-iltana kävin vielä lenkillä. Ajatukseni oli juosta kevyt n. 5 km lenkki, mutta päätinkin vetää vähän kovemmalla vauhdilla. Kaikki mäkitreeni, pitkät hitaat lenkit ja edellisen päivän porrastreeni ei ole menneet hukkaan, koska juoksin oman ennätykseni viidellä kilometrillä. Kyllä tuntui taas mukavalle. Täältä tullaan Honolulu #matkallahonoluluun

Treeniviikko

Tällä viikolla on treenattu ja vähän saavutettukin jotain.

Sport valmennus Fitfarmin mukana jatkuu ja kotitreeniä olen tehnyt, sekä vihdoinkin saanut itsestäni irti myös venyttelyä ja liikkuvuustreeniä.

Selkä on ollut viikon aikana todella inhottava ja kyllästyin siihen että joka aamu saa kankeana ja kipeänä herätä, joten otin muutaman päivän kipulääkekuurin. Varasin OMT-terapeutille ajan, kun työterveydestä niistä mulle maksusitoumus tuli. Katsotaan mitä se saa aikaan.

Mun lääkkeet, ne kevyemmät.

Salitreeniäkin pitäisi varmaan tehdä, mutta kun ei saa itsestä irti että lähtisi sinne. Salilta kyllä kuitenkin muistavat lähettää laskun joka kuukausi. Paljon helpompaa on vain lähteä omalta ovelta juoksemaan, kuin autolla salille. Mäkitreenit jatkuu ja ihan kuin niistä alkaisi tulla jo tulosta. Voi olla että kuvittelen...  Pitkästä aikaa käytiin Jussin kanssa yhdessä lenkillä torstai-iltana. Ihanaa on huomata oma edistyminen siinä, että pystyn juoksemaan kympin Jussin kanssa tasavertaisesti ja juttelemaankin samalla. Tosin jos en ois ollu mukana niin Jussi olisi varmaan juossut kovempaa, mutta kuitenkin. Yhteinen harrastus on niin bueno...

Meillä yhdessä harrastaminen ei tarkoita sitä että kokoajan ja joka lenkkiä juostaan yhdessä, Ei ollenkaan. Molemmilla on omat tavoitteet ja oma taso ja sen mukaan mennään. Välillä lenkkeillään yhdessä, mutta yhdessä harrastaminen lähinnä on sitä että molemmilla on sama kiinnostuksen kohde ja yhdessä suunnitellaan viikon, kuukauden ja vuoden lenkit ja tapahtumiin osallistumiset ja tietysti yhteinen suuri tavoite Honolulun Maraton.

Yhteiseen harrastamiseen kuuluu myös yhteinen talouden hoito ja ruoan laitto, joka vapauttaa toisen treenaamaan tai tarvittaessa lepäämään. Useammin me maataan sohvalla yhdessä telkkarin ääressä kuin juostaan lenkkiä :-)

Viikonloppuna kävin juoksemassa itsekseni lenkin kun Jussi oli töissä. Lähdin aikomuksena juosta 5 km lenkin, mutta mietin että jaksaisiko sen juosta 3 kertaa. Lähtiessäni päätinkin että vaihdan lenkkiä ja juoksen Laajalahden ympäri. Sen enempiä miettimättä lähdin matkaan, mutta matkalla tuli mieleen että olisi ehkä kannattanut juosta pitkä matka sitten kun on levänneet jalat. Nyt oli alla kympin lenkki ja kahvakuulatreenit edellisenä päivänä. Menin kuitenkin, kun mun luonteen laatuun ei luovuttaminen kuulu.

Matka meni kivasti ja aika helposti. Oikeassa jalassa oli vähän etureisi jäykkänä, mutta en antanut sen häiritä. Tein pieniä pysähdyksiä muutaman ja otin valokuvia ja kävelin isoimmat mäet. Tosin loppumatkasta on Otaniemestä Leppävaaraan asti n. 2-3 km pelkkää loivaa ylämäkeä, siinä alkoi jo jalkoja hapottamaan aikalailla. Juoksin ja kävelin vuorotellen loppumatkan. Ilokseni huomasin että matkaa kertyi 15 km ja aikaa kului tasan kaksi tuntia. Tästä se ajatus sitten lähti toteutumaan.....

 

....ja sehän oli tietysti se, että ilmoittauduin Nizza-Cannes maratonin 20 km matkalle. Jussi on jo ilmoittautunut aiemmin maratonille ja mä oon vaan miettinyt. Mietintä tosin on ollut aika vakavaa, koska olin jo valmiiksi hankkinut lääkärintodistuksenkin, jonka tapahtuman järjestäjä vaatii. Ihan vaan varmuuden vuoksi....

Sunnuntaina järjestettiin Kaisaniemijuoksu, johon en tietenkään osallistunut, mutta lähdin paikan päälle kannustamaan Sport valmennuksessa olevia naisia, jotka osallistuivat tapahtumaan. Säiden haltija ei ollut armollinen, koska vettä satoi koko tapahtuman ajan ja oli satanut jo koko edeltävän illan ja yön. Pieni mutta pippurinen porukka osallistui 5 km kisaan ja todella hienosti naiset juoksivat. Tuli omia ennätyksiä ja ennenkaikkea onnistumisen kokemuksia. Olipa kiva kokemus ja tutustuin itsekin uusiin ihmisiin. Ehkä vielä joskus juostaan yhdessä.

Sunnuntai aamuna herätessäni huomasin että selkään ei satu.

Juostessani 15 km lenkkiä, olin varma että seuraavana päivänä on taas jäykkä ja kipeä selkä. Vielä mitä, selkä oli kuin nuorella tytöllä, vetreä ja kivuton. Tästä voimme päätellä että olen tähän asti juossut aivan liian lyhyitä lenkkejä....Kipulääkkeetkin olin lopettanut jo monta päivää aiemmin. Jalat tosin on kuin puupökkelöt, mutta tähän täytyy toteuttaa vanhaa sanontaa...."sillä se lähtee millä on tullutkin"...ei siis muuta kuin lenkille.

Uudet kujeet

Ai vitsi, nyt on uusi viikko alkanut ja uudet kujeet. Ollaan kumpikin ihan täpinöissä kaikesta uudesta. Palaan siihen tuonnempana, kerron ensin mökkiviikonlopusta, joka sekin oli ihana.

Olimme vanhempieni mökillä viikonloppuna ja siskoni Merja sekä hänen miehensä Mika olivat meidän kanssa mökkiviikonloppua viettämässä. Olimme jo aiemmin suunnitelleet että rakennamme äidille uuden tiskipaikan, jotta ei tarvitse kanniskella astioita pitkin tonttia alas rantaan ja takaisin.

Tiskipaikan olimme jo aiemmin suunnitelleet millainen ja mihin se tulee, mutta nyt tarvittiin vielä pientä hienosäätöä ennekuin pääsimme töihin. Uusi tiskipaikka oli tietenkin kukkapenkin kohdalla, joten me naiset hoidimme kukkien siirron toiseen paikkaan ja miehet hoitivat rakentamisen. Naiset tottakai antoivat myös hyviä ohjeita. Kouvolan K-raudasta haimme vielä tarvittavat välineet ja näin pääsimme hommiin.

Yhteistyö on voimaa.

Jussi ja työkalu. Hätänumero oli esillä kokoajan.

Pariskunta Koste tuumailee.

Valmista tuli.

Tiskipöydän uusi omistaja. Aiemmin tiskit kannettiin alas rantaan.

Siskokset kuivaharjoittelee.

Siskokset

 

Mökkifiilistelyjä

Nyt tän viikon fiilistelyihin. Me ollaan lähdetty mukaan Fitfarmin Sport valmennukseen. Se ei ole pelkkä juoksuvalmennus, vaan yleisesti tähtää sporttiseen elämäntyyliin. Sportissa on mukana monenlaisia liikkujia. On tosissaan urheilevia ja kuntourheilijoita. On niitä jotka ovat just sohvannurkasta nousseet ja niitä joilla on jo olemassa sporttinen elämäntapa. Itse kuulumme näihin jälkimmäisiin. Valmentajana Sportissa on ihana ja asiantunteva Matias Koistinen. Valmennuksessa on otettu huomioon painonpudottajat ja ne kellä ei ole ongelmaa niinkään painon kanssa, mutta haluavat muuten esim. kiinteytyä tai muuttaa elämäntapoja paremmiksi. Ruokavaliot on miehille eri painoluokissa ja naisille samoin. Treenivaihtoehtoina on salitreeni, juoksutreeni eli kestävyystreeni, kuntonyrkkeily, liikkuvuusharjoitukset, lihaskuntotreeni, leuanvetotreeni ja venyttelyopas. Jokaiselle jotakin siis. Me nyt tehdään noista juoksutreenien ohessa ainakin liikkuvuusharjoituksia,venyttelyä ja salillekin on tarkoitus mennä jossain kohtaa. Mä olen itse innostunut tuosta kuntonyrkkeilystä. Olenhan sitäkin harrastanut joskus.

Liikkuvuustreeniä

Sportin mukaiset aamupuurot

Sportin mukaisia ruokia. Meillä syödään aina tuoreista ja hyvistä raaka-asineista valmistettua ruokaa.

Maanantaina oli työpaikalla KIKY päivä ja kävimme oman tiimin kanssa kuntosalilla Leppävaaran uimahallilla. Aika pieni koppero oli kuntosali, kun miettii että uimahalli on kokenut ison remontin viime vuosina. Eipä tarvii varmaan toista kertaa mennä. Yritin tehdä juoksumatolla mäkitreeniä, mutta aika huonoa ja hankalaa se oli.

Tiistaina kävimme Jussin kanssa yhdessä tekemässä kunnon mäkitreenin ulkona ja kyllä tuntui mukavalle. Noi tuo kivaa vaihtelua lenkkeilyyn ja ovat tietysti tärkeitäkin kehittymisen kannalta. Mäkeä ylös pyöräileviltä mummoilta saadaan hymyjä ja kommentteja kun juostaan niiden ohi.

Täältä tullaan Honolulu!
  

 

 

Juoksutreenin jälkeen vielä hiukan venyttelyä ja kuntonyrkkeilyä, ruoan laittoa ja pyykin pesua. Nyt ollaan valmiita taas uuteen viikkoon ja uusiin treeneihin.